Arkistokirjoitus 3 vuoden takaa:
Hyvän
ja pahan kosketus.
Tänään
on maanantai 2009-12-21 klo 14:50.
Kahvilla,
puoli tuntia, kylpylälinkkiin 40 minuuttia, ajattelin kirjoittaa
hyvästä ja pahasta, matkalla.
Kuitenkin
aikaa oli niin vähän, etten viitsinyt kaivaa miniä repusta,
otin sen kyllä mukaan ja ajattelin taas aloittaa matkakirjoittamisen.
Sävelmä
elokuvasta Poika ja lumiukko kuitenkin herätti.
Kun sain tämän kirjoitettua Iskelmä-kanavan kuuluttaja
kertoi nimen Walking in the air, niinkö se oli.
Eskon
kahvilassa Laukaassa Iskelmä-kanava on aina auki.
ja
niin sitten ohikulkija ei mitään huomaa, torvet soittaa jne
vieras jää , ohikulkija ei mitään huomaa.
Nyt on 15
minuuttia.
Yritän hyvän.
Se on lapsuuden
muisto ajasta jolloin pikkupoikana olin mummoni luona kesiä, mökki
oli vaatimaton pieni, jossa 12 lasta syntyi, osa kuoli pienenä, osa
maailman myrskyissä katosi.
Isoisä haipui vankileirillä, muistomerkki yhteinen on Humppilan
hautausmaalla.
Paljon muistuu
mieleen, mutta nyt haluan kertoa hyvästä.
Reino
Haapala oli kirvesmies, joka asui parin sadan metrin päässä,
rakentamassaan talossa, vaimo ja lapsia.
Joka
lauantai pääsimme mummoni ja minä ja serkutkin saunaan
illan päätteeksi isäntäväen jälkeen.
Arvostin
sitä silloin. mutta nyt jälkeenpäin vuosikymmeniä
myöhemmin se muistuu aina mieleen, esimerkkinä hyvästä.
Tietenkin
pääsimme ennen Haapalan Reinon saunaa isojen talojen, Ali-
ja Yli-Rekolan saunaan, joka niinikään lämpesi
lauantaisin, kerran pari muistan käyneeni myös Kennin saunassa.
Terveiset
tästä hyvän kosketuksesta sinne, en tiedä, jonnekin,
vuosikausiin en ole käynyt Humppilassa.
Tänään
on talvipäivän seisaus, vuoden pisin päivä, uutiset
kertoi, nyt on lähdettävä matkaan ja pahakin ehkä
tulee kerrottua.
Mä
elämältä kaiken sain …
Klo 15:05
Pertti Manninen 2009-12-21.
Jatkuu...
Lisäys
illalla:
Minin teksti pitää ajaa oikolukuohjelman kautta ja tämän
tehtyäni
raotan sitä pahaosiota.
Noin kymmenen
vuotta sitten ulosottoviranomaiset ulosottoapulainen Raino Rinne,
Laukaa, ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö. Jyväskylä,
juonivat ja mitätöivät 85-vuotiaan äitini etuoikeutetun
saatavan eräässä pakkohuutokaupassa XXXXXX XXXXXX hyväksi. Molemmat veijarit valehtelivat, asianosaisina ensimmäisessä
oikeudenkäynnissä. Rinteellä oli sitten hätä,
kun toisessa oikeudenkäynnissä heidät kutsuttiin todistajiksi.
Oikeudenkäynti päättyi kuitenkin ennen todisteluvaihetta
pankin kanssa tehtyyn sopimukseen, joten (5korjattu 09.12.2015)
todistajina ei tarvinnut oikeudessa antaa.
Mutta eihän
asia tähän loppunut: Ätini, jolle myönnettiin maksuton
oikeudenkäynti. asiamies asianajaja XXXXX XXXXXXX, XXXXXXXXXXXXXXXX
XXXXX XXXXXXXX XX, XXXXXX, keksi vaatia häneltä jotain
ylimääräistä kehittäen hänelle kaksi muutakin
toimeksiantoa. Kun äitini ei suostunut maksamaan, niin XXXXXXX haastoi
sitten allekirjoittaneen, joka oli auttanut vanhaa äitiään
oikeudenkäynnissä, maksumieheksi. Kaikki oikeusasteet hyväksyivät
asianajan laskut, joista käytin ilmaisua ”tekaistut”,
joista sain sitten kunnianloukkaustuomion. Pankin edustaja XXXXX XXXX antoi mielestäni oikeudessa asianajajan kysymyksen
XXXXXXXXXXXXX perättämän lausuman. Oikeus totesi, että
XXXX ei ollut tarkoittanut sitä vaan tätä ja niin hävisin
senkin jutun.
Nyt sitten
tämä sama ulosottojengi perii asianajaja XXXXX XXXXXXX kahta
voittoa ja XXXXXX Pankin yhtä voittoa hamaan tulevaisuuteen.(Asianomaisten nimet poistettu. Nettisanomat. Pertti Manninen, vastaava toimittaja. Tiistaina 2011-11-15.) Sama
jengi ei myönnä vapaakuukausia vaan kiusaa allekirjoittanutta
loppuun saakka. Sama jengi mitätöi lapsen koulutusavustuksenkin,
perimällä korotetun ulosoton. Asia on lopullisesti ratkaisematta,
se on odottamassa Korkeimman oikeuden muutoksenhakulupaa, yhtenä
perusteena se, kun kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö vihjaili käräjäoikeudessa
velallisen epärehellisyydestä ja hovioikeuteen lähettämässä
kirjallisessa selvityksessään, suullisen kuulemista ei pyynnöstä
huolimatta järjestetty, selitteli edelleen tätä velallisen
epärehellisyyttä. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että mitään
poliisikuulusteluja asiassa ei ole pidetty eikä yksikään
velkoja ole tällaisesta vihjannut. Kihlakunnanvouti tästä
huolimatta katsoi oikeudekseen tuoda asian esille oikeudenkäynneissä
(käräjä- ja hovioikeus).
Vielä
maanantain puolella 2009-12-21 klo 23:47. Pertti Manninen.
P.S. Pahan
kosketus muistuttaa huimasti viikolla (torstaina elokuvakerho Toveruudessa)
näkemääni Orson Wellesin elokuvaa Touch of Evil (Pahan kosketus). Siinä korruptoitunut poliisimies (hirviö)
ja hänen apulaisensa järjestelevät todisteita ja oikeus
syyttömät tuomistsee. Loppu on tietenkin elokuvassa paljon raadollisempi,
tapahtuuhan se USA:ssa. Mutta ilmapiirissä leijuva pahuus on yleismaailmallista.
Jonkunlainen essee on tulossa, joulun jälkeen. Sama. |
